mundic.net

Minun oli tarkoitus kirjoittaa ihan jostain muusta. Tarkoitus oli vanhaan tuttuun tapaan kehua Maria Guzenina-Richardsonia, naljailla Jutta Urpilaiselle, ihmetellä hallituksen ja SATA-komitean touhuja, pohtia mistä rahat työnantajien KELA-maksujen poistoon saadaan; todeta, että köyhyydelle ei tämän jälkeen todella haluta antaa kenkää ja loppuun ilkeillä, että taannoisessa Radion Ykkösaamussa Pekka Ravi oli todella ärsyttävä ja Guzenina-Richardson pyyhki hallituspuolueilla pöytää. Mutta koska nämä kaikki ovat menneen talven lumia, niin kirjoitanpa tämän päiväisistä tapahtumista.

Matti Vanhanen on pitkään jaksanut muistuttaa kansalaisia, että olemme isojen rakenteellisten haasteiden edessä. Rakenteelliset haasteet ovat tietysti ne samat joista meille puhuttiin jo 20 vuotta sitten: Suuret ikäluokat eläköityvät, vielä tulee työntekijä pula, lapsia syntyy liian vähän ja töihin meneminen kestää liian kauan. Vanhanen haluaisi jatkaa vielä ainakin yhden pääministerikauden näiden ongelmien ratkomiseen. Tänään politiikkariihen tuloksena ongelmat ovat sitten yllättäen ratkaistu.

Noin suit sait sukkelaan saatiin talouskriisin varjolla tämäkin muutos aika keveästi käsiteltyä. Toki tästä vielä keskustelua syntyy, mutta nyt kun tämä on hallituksen tavoitteeksi määritelty, niin tokkopa sillä keskustelulla enää paljon merkitystä on. Minusta tämä on mielenkiintoista siksi, että Vanhanen puhuu nyt suurista kokonaisuuksista, mutta 2010-luvun ongelmiin tämä on osaoptimointia aika moni muu asia jää tässä käsittelemättä. Eläkeiän korottaminen kahdella vuodella on vain yksi ratkaisu, tehokkuus, uusien toimintatapojen ja teknologioiden kehittäminen on toinen tapa selvitä ongelmista. Kovin pieni tuo Vanhasen mainitsema kokonaisuus nyt on.

“Kriisit tietysti useasti johtavat siihen, että asioita joudutaan katsomaan kokonaisvaltaisemmin. Ilman muuta nyt se on helpompi perustella ymmärrettävällä tavalla”

Tässä tapauksessa Vanhasen kokonaisuus on kyllä pienempi kuin osien summa. Pakko kyllä kysyä, että kuinka hyvää pataa Vanhasen toinen hallitus on EK:n kanssa, kun näitä viimeaikaisia linjauksia katselee!

Oppositio ja työntekijäpuoli eivät hallituksen esityksestä innostuneet. Jaa, ihan kiva. Aika hampaatonta touhua oikeasti!

Ei tämä eläkeiän korotus minua yllätä ja arvasin tämän tulevan ja ymmärrän kyllä syitäkin. Mutta vähän tulee vanha Radiolinjan mainos mieleen, jossa “hinta pompsahti juuri”. Nyt kävi eläkeiälle vähän samalla tavalla. Hallituksen muihin ajatuksiin verrattuna tämä tuntuu jopa tästä maailmasta olevalta! Olen kyllä naureskellut partaani kun olen lueskellut ministerien näkökulmia opiskelusta. Tavoitteet ovat kyllä ihan kivoja, mutta taitaa ymmärrys opiskelijan arjesta  puuttua.

Yksi suosikkini hauskoista esityksistä on “neitseellinen lisääntyminen“. Siis ylipäätään poliitikkojen odotuksen opiskelijoille ovat:

• Menkää heti toiselta asteelta (lukio, ammatikoulutus) jatko-opintoihin kulkematta harhapolkujen kautta
• Valmistukaa nopeasti
• Hankkikaa samalla lapsia
• Tehkää samalla töitä, että saatte työkokemusta
• Älkää tehkö liikaa töitä, että kuitenkin valmistutte nopeasti
• Hankkikaa ulkomaan kokemusta
• Älkää jääkö ulkomaille liian pitkäksi aikaa tai pysyvästi
• Työllistykää heti
• Pysykää terveinä ja työskennelkää pitkään

Ja tämä saavutetaan siis mm. estämällä niitä jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa opiskelemasta pääsykokeisiin etukäteen (varsinkin kun ne pääsykoekirjat on kuitenkin samat kuin edellisvuotena):

“Vanhasen mukaan yksi keino olisi valintakoekirjojen julkistaminen vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen, jotta he olisivat samassa asemassa vanhojen ylioppilaiden kanssa pääsykokeisiin lukiessa. “

Siis, elämmekö me samassa maailmassa?? Pitäisi opiskella, töitä ei saisi tehdä, opintotuki on mitä on, työpaikasta ei ole varmuutta, mutta perhe pitäisi perustaa. Minä haluaisin tietää kuka nykyisistä ministereistä itse suostuisi moiseen ahdinkoon ja riskinottoon? Mutta bonuksena on se, että jahka töihin pääsee, niin siellä saa olla sitten pidempään – jos työpaikka säilyy.

Ei siinä mitään, olen samaa mieltä siitä, että opiskeluaikoja pitää lyhentää. Omassa tuttavapiirissä on useita joiden opiskelu aika oli kaksi kertaa pidempi kuin omani! Ja minä kävin ulkomailla vaihdossa, minä olin aktiivinen opiskelijatoiminnassa ja silti väitän, että olisin voinut valmistua nopeammin – niin ja valmistuin yli kaksi vuotta alle keskimääräisen valmistumisajan. Eli ei minulta löydy ymmärrystä näille 10 vuotta opiskeleville.

Minulla on yksi konkreettinen ehdotus siitä miten tätä voidaan nopeuttaa. Yliopistoissa pitää lähes aineesta riippumatta opiskella yleisopintoja. Yliopistoon hakuprosessia voisi kehittää siihen suuntaan, että opiskelijat voivat paremmin hyödyntää ‘vääärän’ pääainelinjansa opintoja vaihtaessaan suuntaustaan. Tosiasiahan on se, että varsin moni päätyy ensin opiskelemaan ihan jotain muuta kuin mistä valmistuu. Jos opinnot joutuu aloittamaan turhan alusta, niin tokihan opiskelut viivästyvät. Juu, tiedän kyllä Joustavasta Opinto-oikeudesta (JOO). Mutta jos yliopistoon pääseminen on kerta niin ongelmallista, niin ehkä sitä ensimmäisen vuoden opiskelua, JOO:ta voisi paremmin yhdistää. Muistaakseni jossain Keski-Euroopassa opiskelijoita sitten tiputetaan pois, jos he eivät pärjänneet. En toki tarkoita, että kaikilla pitäisi olla oikeus opiskella lääketieteellisessä, mutta eihän siinäkään ole mitään mieltä, että yliopistojen kemianlaitokset ovat lääketieteellisen kertauskursseja!

Palauttaisin kyllä nämä hallituksen näkemykset takaisin valmisteluun ja hakemaan sitä Vanhasen mainostamaa kokonaisvaltaista näkemystä, koska tulokset SATA-komiteasta ja hallituksen esityksistä viittaavat kyllä ihan johonkin muuhun.

Ei tässä voi kuin toivottaa kaikille muille kolmekymppisille lykkyä tykö, että ette pala loppuun ennen 65 (vai onko se sitten jo 67 tai 69) vuoden eläkeikäänne. Lycka till!

P.S. Kannattaa muuten käydä lukemassa Outi Alanko-Kahiluodon blogi.