mundic.net

Elämme jännittäviä aikoja. Nyt alkavalla viikolla määritetään jotakuinkin askelmerkit tulevalle talouskehitykselle. Ottaen huomioon asioiden vakavuuden on aihetta käsitelty oikeastaan aika vähän mediassa ja vielä vähemmän ovat poliitikot tähän kommentoineet. Viime päivinä mediakin on tässä aktivoitunut, kun vaikutukset ovat vähitellen alkaneet selvitä. Sen sijaan mielestäni vasta tänään pääministeri Matti Vanhanen myönsi kuinka isosta asiasta on todella kyse.

Vanhanen ja Katainen ovat toistelleet samaa liturgiaa, tämä rahoituskriisi ei iske Suomeen. Ehkä ei iske suoranaisesti, mutta välillisesti iskee – ja pahasti. Globaalissa maailmassa vaikutukset kyllä osuvat Suomeenkin, vaikka Suomalaiset pankit eivät olisi Yhdysvaltalaisia velkakirjoja ostaneetkaan. Kun rahaa ei enää ole tarjolla, niin kyllä se näkyy Suomalaisissakin pankeissa ja näkyy jo nyt. Marginaalit ovat jo nousseet huimasti. Enkä todellakaan haluaisi omistaa yritystä joka toimisi syklisellä markkinalla. Jos vuoden myynti tapahtuu tiettynä kalenteriaikana, niin loppuvuosi pitää elää lainalla. Nyt sitä lainaa ei välttämättä saakaan. Ja tervekin yritys voi joutua lopettamaan. Tuntuu hullulta.

Yhdysvalloissa hallitus on aikeissa päättää mitkä yritykset se pelastaa ja minkä se antaa mennä konkurssiin. Tuntuu vielä hullummalta. Sen vielä ymmärtää, että pankit pidetään pystyssä – jos niitä ei pidettäisi vaikutukset olisivat vielä suuremmat. Mutta kun kyse alkaa olemaan muistakin yrityksistä, niin keskustelu alkaa olemaan pikkulasten hiekkalaatikkojutustelun tasolla. Kumman isi on parempi. Kumman firmalle valtio jakaa rahaa.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli juttu talouskriiseistä. Syynä Hesarin mukaan oli poikkeuksetta uudet kaupankäynti-instrumentit ja ylisuuret odotukset. Islannin touhu näyttikin viime vuosina liian hyvältä ollakseen totta. Kun rahoitus loppui, loppui myös islantilaisten uho. Tämä on todella ikävää tavallisen islantilaisen palkansaajan ja asuntovelallisen kannalta. Joku viisaampi saattoi nähdä tämän olevan tulossa. Vähän sama pätee Yhdysvaltoihin. Luottokelvottoman laina on yhä riskilaina vaikka sen miten paketoisi. Tästä taisi olla jokin toinenkin sanonta liittyen voissa paistamiseen ja itäiseen naapurikansaamme.

Kommunismi ehti kuolla ennen vapaata markkinataloutta. Ei kai tämä nyt sentään kapitalismin loppu ole, mutta olisiko tässä opittavaa? Ehkä se sääntelemätön markkinatalous (josta esim. libertarismi) ei sittenkään ole hyvä idea. Olisikohan se vastaus jälleen jossain keskellä?

Silti minun on vaikea ymmärtää, miten yhteisiä pelisääntöjä (yritykseen sijoittaminen on riski) voidaan muuttaa kesken pelin ja vielä koskemaan vain osaa pelaajia. Siis jos kerta markkinataloudessa yritys voi mennä konkurssiin, niin ei minusta ole reilua yrityksiin sijoittaneiden kannaltakaan, että osan valtio pelastaa ja osan ei. Ja päätös tehdään ‘mielivaltaisesti’ tilanteen mukaan. Toivon kovasti, että tänä viikonloppuna sovitut pankkien tukitoimet toimivat ja suuremmalta katastrofilta vältytään. Ja toivon, että investointipankeilla on viisautta tulevaisuudessa kehittää rahoitustuotteensa niin, että niissä on järki mukana ja niitä voidaan säädellä. Ja toivottavasti niitä säädellään valtioiden toimesta järkevästi. Nykymaailman talous on monimutkainen verkko, jossa ei vain tuhoa itseään vaan vie muutkin samalla mukanaan. Kai sekin on sitä yritysten yhteiskuntavastuuta, että toimii pitkäjänteisesti ja kestävästi pyrkien myös kestävään talouskasvuun.