Vaalihuuma hukassa
En ole oikein ehtinyt virittäytymään kunnallisvaalitunnelmaan. Oletan, että en ole ainoa tässä maassa. Tai ehkä heitä ei vain kinnosta. Kunnallisvaalit ovat vaikeat vaalit monessa mielessä. Valtamedioille (esim. HS, Yle, MTV3, …) on vaikea uutisoida kunnallisista asioista, niin että niissä olisi jotain tolkkuakin. Kunnallisvaalit ovat kuitenkin pääasiassa paikallispolitiikkaa. Vähän huvittavaa oli taannoin katsoa MTV3:n vaalitenttiä, johon osallistuivat kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat. Siitä oli lähipolitiikka kaukana.
Yle on yrittänyt Vaaliexpressin kautta tuoda kotisohvalle paikallispolitiikkaa. Ihan mielenkiintoista, mutta jossain määrin koin myötähäpeä osallistuvien ihmisten puolesta. Idea on hyvä, formaatti alkaa jo tökkiä ja toteutus on tökerö. Silti parempi yritys kuin puoluejohtajalähtöinen ajattelutapa. Oli oikeasti mielenkiintoista kuulla esim. Vaasan seudun ongelmista, mutta eipä se taida auttaa minua valitsemaan omaa ehdokastani.
Olen asettanut tiettyjä demografisia odotuksia ehdokkaalleni. Niillä olen karsinut valtaosan ehdokkaista pois (ikä, sukupuoli, jne..). En suosi mitään puoluetta erityisesti, mutta joitakin puolueita olen tiputtanut armottomasti pois. Näitä ovat mm. Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja pienpuolueet. Anteeksi vain Timo Soini, olet ihan kiva tyyppi, mutta samaa ei voi sanoa muista ehdokkaistanne. Maahanmuuttajapolitiikkanne tiputtaa teidät pois. Puolueella on sikäli merkitystä, että vaikka ‘väärän’ puolueen ehdokas olisi kuinka fiksu tahansa en suhteellisen äänten laskennan myötä halua antaa ääntäni ihan mille tahansa hihhulille.
Edellisiin vaaleihin poiketen olen nostanut Vihreät sallitulle listalle, siispä jäljelle jäävät Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja RKP. Runsauden pula vaivaa siis. Demografia tosin kääntyy edukseni. Valtaosa ehdokkaista on pitkällä keski-iässään, joten ehkä tässä on vielä toivoa.
Ai niin, puolueilla on niitä politiikkaohjelmia. Pakko sanoa, mikään ei ole innostanut. En myöskään usko, että puoluetoimistossa kirjoitettu ohjelma puhuttulee kovin paljon Inarissa tai edes Vantaalla. Pääkaupunkiseudullakin esim. Vantaa ja Espoo elävät niin erilaisissa tilanteissa, että “one size fits all” -vaaliohjelma ei oikein innosta. Jotenkin noita puolueita pitäisi silti rankata pois.
Vaalikone avuksi? Vaalikoneiden yksi ongelma on, että kun mielipide osuu johonkin välimaastoon, niin on vaikeaa valita jompikumpi. Useamman ehdokkaan soisi kirjoittavan myös tekstuaalisen vastauksen ja kommentit, ne avaavat ajatuksia paremmin. Vink, vink!
Mielenkiintoista on nähdä miten Kauhajoen ampumakohtaus ja talouden syöksykierre vaikuttavat vaaleihin. Talouden ongelmien luulisi siirtävät äänestäjiä SDP:lle ja Vasemmistoliitolle. Kokoomus menettänee suosiotaan. Perussuomalaiset tekevät nähtävästi huiman nousun – Keskustan kustannuksella?
Joitakin alustavia ehdokkaita olen tunnistanut. Pitäisi jaksaa käydä lukemassa heidän blogejaan ja avata vähän heidän ajatuksiaan enemmän. Todennäköisesti valitsen kahden tai kolmen puolueen väliltä ja silloin persoonalla on merkitystä. Tärkeää on, että koen henkilön ajavan niitä asioita, jotka ovat minusta kotikunnalleni tärkeitä pitkällä tähtäimellä, mutta erityisesti, että seuraavan 4 vuotta hän panostaa aiheisiin, jotka ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Siis mitä minä odotan saavani vastineeksi verovaroilleni.
